perjantai, 26. lokakuu 2018

Peltipoliiseista

nopeusvalvontakamera.jpg

Eilen minulla taas nousi höyry korvista, kun eräs tuttava kehui navigaattoriaan. Kun se ilmoittaa peltipoliiseista. Mitä ihmettä sellaisella tiedolla tekee, jos ajaa nopeusrajoitusten mukaan? En minä ainakaan sellaista ajaessani tarvitse. Tiedän, mihin olen menossa ja ajan sen mukaan, mitä merkit näyttävät ja keli sallii. Ei se nopeusrajoitus tarkoita, että pitää ajaa satasta, jos taivaalta tupruttaa lunta tai on hernerokkasumu tai sataa kaatamalla! Sen mukaan ajetaan, mikä on renkaiden ja tienpinnan kunto, keli ja keliolosuhteet.

Meillä oli pari vuotta sitten kuukauden ajan lainassa navigaattori. En tykännyt siitä yhtään. Se kun olisi aina vienyt jonnekin suurille teille, kun me taas haluamme ajaa pikkuteitä ja nähdä maisemia ja uusia paikkoja. Joskus lähdemme ajamaan ihan outoa tietä pitkin vain nähdäksemme, mitä sieltä löytyy. Seikkailumieltä pitää olla, eikä kiire, kiire, kiire....

Jos olemme menossa jonnekin kauemmas, katsomme etukäteen kartasta, miten sinne pääsee pikkuteitä pitkin parhaiten ja jos löydämme jonkun kiinnostavan paikan, kierrämme lenkkejä siellä täällä.

Bongaamme mielellämme eri muistomerkkejä, varsinkin sotamuistomerkkejä. Ne vain on merkitty kovin  huonosti. On vaikea satasen ohikulkuvauhdissa tehdä äkkijarrutus, kun vastaan tulee viitta muistomerkille, jos siitä ei ole mitenkään etukäteen informoitu. En ymmärrä, miksi nykyään ei enää ole edes kylien nimiä tienvarsilla, mutta kaikkien siltojen vieressä lukee joen nimi, jonka yli mennään. Ennemmin haluaisin tietää, mikä kylän läpi ajan kuin minkä joen ylitän.

Onkohan se yksityisyydensuoja alkanut jo koskea kylien nimiäkin?

lumikide-nimmari.jpg

torstai, 18. lokakuu 2018

Puhelimista ja kyläilyistä

cellphone%20pink.jpg

Muistan minäkin vielä sen ajan, kun ei ollut kännyköitä, tabletteja ja somea. Ihan hyvin tultiin toimeen. Jos halusi tietää, mitä joku naapurissa tekee, saattoi mennä käymään ja kysymään. Ei tarvinnut räplätä älykännyä ja lukea lärvikirjasta.

Myöhemmin telkun yleistyttyä oli normaalia, että kaikki istuivat olkkarissa katsomassa nurkkaan päin. En koskaan tajunnut sitä, miksi kylään pitäisi mennä katsomaan telkkua, kun sitä voi tehdä kotonakin. Ei siinä voinut paljon keskustella, kun isäntäväki tuijotti jotain mielisarjaansa ja vieras tunsi itsensä häiriötekijäksi talossa. Ei ihme, että kyläilykulttuuri loppui.

Nykyään tuntuu, että kaikilla on niin paljon menoja ja harrastuksia, ettei kukaan ole koskaan kotona ja siten ei voida kyläilläkään. Ja jos aiot mennä käymään, on parasta ilmoittaa asia kolme viikkoa etukäteen ja päivän lähestyessä vielä muistuttaa erikseen, sillä kohde voi olla poissa kotoaan juuri silloin. Ehkä tarkoituksella....

Olisin todella kaivannut kännykkää siihen aikaan, kun vanhin lapsista oli teini-iässä ja sain polkea pyörällä kymmeniä kilometrejä etsien häntä ja kavereitaan pitkin maita ja mantuja. Välillä olivat merenrannassa, välillä vanhalla kaatopaikalla mopoineen, välillä erilaisilla jäisillä lammilla jne. Siinä minä sateessa poljin ja kyselin kaikilta vastaantulijoilta, ovatko nähneet.

Nuorimmainen "katosi" kerran matkalla koulusta kotiin. Hänen piti tulla kahdeltatoista, muttei vielä iltakahdeksalta ollut kotona. Silloinkin kiersin kaikki lähitienoot illan aikana, katselin ojat, kyselin kavereilta, jotka tiesin. Soitin opettajalle saadakseni lapseni kavereiden ja koulutovereidensa osoitteita ja puhelinnumeroja, mutta opettaja ei niitä antanut yksityisyyden suojaan vedoten. Hänen mielestään siis 8-vuotias lapsi sai olla kadoksissa ihan rauhassa, hänen ei kuulunut auttaa. Mitä välinpitämättömyyttä! Seuraavana lukukautena vaadin lapselleni uutta luokanvalvojaa. Lopulta sain selville, kenen kanssa lapseni oli koulusta lähtenyt ja tiesin, kenen osoitetta ja puhelinnumeroa kysellä. Kovin avulias ei ollut kaverin äitikään, kun hänelle soitin iltayhdeksältä. Kysyin, että eikö hänen kellojaan ollenkaan soita, jos eteisessä on jonkun kaverin koulureppu vielä illalla, kun hän itse tulee töistä. Että eikö hänen mieleensä tule kysyä lapsensa kavereilta, että tiedetäänkö kotona, missä olet. Oli pakko hankkia lapselle känny, että hänet sai kiinni ja tiesi, missä hän milloinkin on, jollei kotona näy sovittuna aikana.

Onhan kännykästä toisinaan hyötyä, mutten tosiaankaan ymmärrä, miksi pitäisi kuljettaa mukanaan radiota ja tietokonetta siinä samalla. Se on soittamista ja tekstareita varten. Kun kulkee isommilla paikoilla, kaikki kävelevät nenä kiinni kännyssä. Mitä niin mielenkiintoista siellä voi olla, että pitää kävellessä, pyöräillessä tai ajaessa sitä tuijottaa? Ehtii ne myöhemminkin. Itse unohdan välillä koko kännyn päiväksi yöpöydälle ja katson vasta illalla, onko joku kaivannut. ;) Ei minun tarvi olla napanuoralla kiinni missään laitteessa ja saavutettavissa koko ajan. Eri asia olisi, jos olisin huonokuntoinen ja kaukohuollettava.

Whatsappin takia hankin halvan älykännyn, että voin lasteni kanssa pitää yhteyttä, vaikka he olisivat maapallon toisella puolen. Poistin siitä kaikki turhat härpäkkeet ja käytän vain puhelimena, tekstareihin, joskus harvoin valokuvaamiseen (minulla kun on kamera aina mukana muutenkin) ja herätyskellona. Otin pois kaiken turhan, enkä todellakaan päivitä sitä ennen kuin on pakko, vaikka se koko ajan tarjoaa ties vaikka mitä päivityksiä. Ihan hyvin olen tullut toimeen.

lumikide-nimmari.jpg

tiistai, 16. lokakuu 2018

Sähkö, bensa, kaasu tjms.

http://tadalafilforsale.net/data/media/56/58018260.gif

Kummallista. miten se Berneri aikoo kaikkeen puuttua. Jopa yksityisten ihmisten ajoneuvovalintaan. Helppoa se on sveitsiläisen miljonäärin sanoa, että autot pitää uusia ja sähköä suosia. Vaan mistäpä tavantallaaja ne rahat ottaa?

Nykyään autotehtailla on töissä insinöörejä, joiden yksinomainen työtehtävä on keksiä, miten huoltohommista saadaan niin vaikeita, ettei niitä kukaan voi itse tehdä. On tarkoitus testata, ettei tavantallaaja pysty vaihtamaan lampun polttimoakaan itse, vaan on mentävä huoltokorjaamoon. Nykyautoissa on jo aivan liikaa muutenkin kaikenmaailman merkkivaloja ja varoituslamppuja. Yksi kun syttyy, pitää tilata hinausauto, ettei pilaa koko autoa ja viedä se jonnekin satojen kilometrien päähän jonkun viisaan tietokoneen luo, joka kenties sanoo, ettei siitä tarvitsekaan välittää, vaan se oli bugi. Ja paljonko se ehti tavantallaajalle jo maksaa?

On turha kertoa meille syrjäseutujen asukkaille, että hankkikaa uusia autoja. Ensinnäkin ne maksavat 10 kertaa liikaa. Toisekseen, täällä kun jäät tulipalopakkasella tiettömän taipaleen taakse, niin mitäs sitten tehdään? Kerätään paleltuneet ja kuolleet jäteautoihin, vai? Ja jos sähköautoon sorrut, mistä saat tarpeeksi tiheän latausverkoston? Meikäläinenkin jos lähtisi käymään keskussairaalassa, pitäisi välillä ladata autoa pari tuntia, että pääsisi takaisin kotiin. Ei kiitos, menen omalla autolla sen verran matkaa, että pääsen linjurin kyytiin, köröttelen sillä sairaalan pihalle, hoidan asiani parissa tunnissa, että ehdin kotimatkalle saman vuorokauden aikana ja taas meni yksi päivä, yli 13 tuntia. Vaan jos pitäisi sähköautolla mennä, pitäisi yöpyä jossain, sillä lataus veisi sen verran aikaa, ettei uskaltaisi yhdellä kertaa koko reissua ajaa.

Minusta nykyautot ovat liian sähköisiä. Ennen ne olivat rautaa ja kunnon tekniikkaa, nyt sulakkeita, johtoja, muovia ja tietokoneita. Miksei kukaan viisastu sen verran, että alkaisi tehdä kunnon, vanhanaikaisia autoja? Ei mitään tietokoneohjattuja muovikuplia, vaan oikeita autoja, joita jokainen pystyisi korjaamaan. Se se vasta toisikin taas töitä, kun joka kylällä olisi oma korjaamo! Eikä muovijätettä tulisi niin paljon, kun ei joka kolmas vuosi täydy vaihtaa autoa, jos aikoo sen kanssa tien päällä pärjätä. Ja kulkea.

Minusta jokaisella on oikeus itse valita autonsa. Ei siihen mitään miljonäärittäriä tarvita neuvomaan toisen maan kansalaisia.

Oma automme on 18 vuotias neitokainen ja hyvin kulkee. Sitä siis huolletaan, pidetään kunnossa ja ennen kaikkea sillä ajetaan paikasta toiseen. Tiedän paljon ihmisiä, jotka pesevät autonsa viikottain, jopa päivittäin, jotka maalauttavat autonsa, jos siihen tulee naarmu tai pienikin lommo. Mitä järkeä? Jollei lommo, naarmu tms. vaikuta ajamiseen tai turvallisuuteen, antaa olla. Auto on kulkuväline, jolla on tarkoitus mennä paikasta A paikkaan B turvallisesti. Ei siinä katsella naarmuja tai lommoja. Ne eivät vaikuta ajoturvallisuuteen millään tavalla. Meidän automme pestään tasan kaksi kertaa vuodessa. Keväällä lumien sulettua kiiltopesu ja imurointi. Syksyllä toisen kerran. Juuri viikonloppuna sen teimme ja kyllä auto taas kiiltää. Jos loska sen rumentaa, jätän auton pihalle lumi- tai räntäsateeseen ja saan ilmaisen pesun. Sillä tavalla selviää kesään asti. Ja kesällä vesisateet huuhtelevat auton tuon tuostakin, kun sen jättää avoimen taivaan alle. Helppoa kuin heinänteko.

Että ei meillä ole tarkoitustakaan vaihtaa autoa. Tuo kelpaa meille vielä 10 vuotta, jos kasassa pysyy. Sanokoot Berneri mitä lystää! Sitten kun autot maksavat alle 5.000 euroa, voimme harkita. ;) Meille auto on kulkuväline, ei elintason näyte tai hankinta naapurikateuden vuoksi. Emmekä halua näitä nykyajan tietokoneautoja, joissa ei voi mitään tehdä seuraamatta jokaista merkkivaloa ja vipstaakia.

lumikide-nimmari.jpg

maanantai, 8. lokakuu 2018

Ilmastonmuutosko?

guten%20abend.jpg

Että minua risoo tuo jatkuva ininä ilmastonmuutoksesta ja syyllistäminen vaikka saunanlämmityksestä.

Ilmasto muuttuu itsestään, ihan niin kuin se on tehnyt miljoonia vuosia. On ollut jääkausia ja lämpimiä kausia. On turha syyllistää meitä siitä, että teemme nuotion, käytämme autoa tai mitään muutakaan, sillä ilmasto muuttuu oman kaavansa mukaan, kuten se on aina tehnyt! Ellei ilmastonmuutoksia olisi ollut ennenkin, meillä kävelisi yhä edelleen isoja dinosauruksia luonnossa ja lentelisi jättiliskoja taivaalla. Jokainen muutos on vienyt jotain ja tuonut uutta tilalle. Miksi se aina unohdetaan?

On ihan huuhaata, että voisimme sitä mitenkään estää. Luonto huolehtii itse uudistamisestaan. Tuhoaa vanhan ja luo uutta. Ja kaikkein hulluinta on tuo päästökauppa. Nyt Suomi aikoo olla mallimaa. Mitä järkeä? Ei auta mitään, että me kärsimme noiden poliitikkojen tyhmistä päätöksistä ja maksamme maltaita, jos muualla ei tehdä vastaavaa. Itämeri saastuu Venäjän/Pietarin jätteiden takia, ei siinä Suomen pikkupuuhastelut mitään auta. Jäätiköt sulavat kuten ovat aina ennenkin tehneet. Turha siitä on huolta kantaa, sillä joku kerta se jääkansi peittää takuuvarmasti melkein koko maapallon, kunnes alkaa taas sulaa ja luoda uutta.

Omituista pelottelua. Kaikkihan on jo ennalta tiedettyä ja luonnollista luonnonkulkua! Miksi pitää kauhistella, pelotella ja lietsoa paniikkia normaaleilla asioilla? On joillain tainnut historiankirjat jäädä lukematta....

Ei muuta tällä kertaa. Nyt nautin lumisateesta, takkatulesta, kuumasta kaakaosta ja kirjasta.

Hyvää illanjatkoa!

lumikide-nimmari.jpg

tiistai, 2. lokakuu 2018

Mörkön selätystä

imurointia.jpg

Olen keväästä asti vältellyt erästä hommaa. Nimittäin seinien pesua. Se kun on minulle niin kivuliasta. En voi kauaa pitää käsiäni ylöspäin, enkä harjaa käsissäni. Vasen olkapää ei edelleenkään toimi täysillä. Luulen, että joku siellä meni vinksalleen viime vuoden elo-syyskuun vaihteessa, kun mökkitontilla kaadoin voimasaksilla kaikki rannettani ohuemmat koivut. Mitä nyt mäntykankaalla koivut tekisivätkään! Paitsi keräävät öttiäisiä ja kutsuvat poroja syömään.

Eilen vuokraisäntä ilmoitti tulevansa piakkoin laittamaan pariovet olkkarin ja välieteisen väliseen aukkoon. Siinä on joskus ollut lasiset pariovet ja ne olivat naapurihuoneiston vintillä, mutta ovat sieltä mystisesti kadonneet. Emme tiedä ollenkaan, mitä on tulossa. Sanoimme kyllä, että siinä pitää olla lasia, että eteiseen tulee valoa. Sehän voi olla millainen vain, kun ei meiltä kysellä. Ja jos se aukeaa välieteiseen päin, se tarkoittaisi sitä, ettei meillä olisi enää tilaa klapilaatikoille, kenkien säilytykselle tai joulukuuselle. Ja se avautuisi joko päin kellarinovea tai keittiön oviaukkoa. Tai molempia.

Pidetään peukkuja, että avautuvat sisäänpäin huoneeseen, jossa sille olisi tilaa enemmän.

Huomiseksi on tilattu autolle talvitassujen allelaitto. Onneksi se on vasta iltapäivällä klo 13. Mittari kun kääntyy plussalle vasta puoliltapäivin, jolloin lähdemme matkaan kohti maalikyliä. Jossa meillä on toinenkin tapaaminen klo 15. Niiden jälkeen käymme ruokakaupoissa ja tankkaamassa. Sitten onkin turvallista ajella, kun perjantaina saamme ensilumen. Näillä näkymin yli viisi senttiä.

Mutta nyt minun on henkisesti valmistauduttava kohtaamaan suuri mörköni eli käyn taistoon nokea vastaan höyrypesurin, Klorinen ja pesurättien kera.

Lokoisaa lokakuun alkua!

lumikide-nimmari.jpg