maanantai, 17. heinäkuu 2017

Pihalla pyörimistä

P7110016.jpg

Tiistaina lähdettiin jatkamaan ajelua lähimaisemissa. Illemmalla käytiin pyöräilemässä ja mökillä paistamassa makkaraa, sekä tyhjentämässä sademittari.

Yhtäkkiä alkoi näyttää siltä, että kohta tulee vettä ja kunnolla, joten lähdimme kotiin. Kotona ollessa tuuli alkoi puhaltaa pyörteisesti, kukkatorni lensi alas jalustaltaan, luonnonkukkasanko kaatui ja lenteli pihalla jne. Nostimme ne kuistille turvaan ja sitten pamahti. Ukkonen jyrähti kunnolla kerran ja siirtyi kaemmas jyskäämään.

Loppuviikko on kulunut voimasakset käsissä takapihalla. Olen raivannut koivuja ja pajuja neljä päivää, lauantain ja sunnuntain aktiivisemmin, koska oli tuulinen ilma, joka piti öttiäiset poissa silmistäni. Eilen iltapuolella sain homman valmiiksi omalta osaltani. Joku toinen saa kärrätä oksat ja pikkupuut pois kottikärryillä. ;)

Lauantaina vein isosiskon bussille. Hän oli kaksi viikkoa lomalla täällä, tänään tai huomenna tulee pikkuveljen porukka lomalle ja ensi viikolla toinen pikkuveli.

Lainasin 12 kirjaa, joista menossa on neljäs. Luen joka välissä pätkän. Nyt, kun risukko-ongelma on ohi ja ratkaistu, voin keskittyä lukemiseen paremmin. Tänäänkin aion istua kuistilla ja lukea.

Mutta nyt lähden aamupuuron keittoon.

have%20a%20great%20week%20pinkit%20lepp%

Lämmintä alkanutta viikkoa!

lumikide-nimmari.jpg

maanantai, 10. heinäkuu 2017

Matkailua

Tulipa sitten ajeltua puoleen Suomeen ja takaisin. Tiistaiaamuna lähdettiin ja pysähdeltiin siellä täällä kaikenlaisilla sotamuistomerkeillä, joita tienvarresta bongailimme. Onkohan niistä olemassa karttaa, että löytäisi helpommin? Mitä hyötyä siitä viitasta on, jollei etukäteen ole mitään ilmoitusta asiasta ja ajat 100km/h? Ei siinä voi alkaa jarruttelemaan ja tehdä u-käännöstä. Eli ohi mentiin monessakin kohtaa. ;(

P7040002.jpg

Sain kuitenkin Taipaleen ja

P7040017.jpg

Ylimaan sotamuistomerkit kuvattua.

P7070060.jpg

Majailimme Pohjanmaalla ja viimeisenä iltana kävimme Ohtakarissa, kiipesimme torniinkin.

P7070072.jpg

Siellä oli kaunista ja meri tuoksui.

P7070076.jpg

Hietaherneet täplittivät tienvieriä

P7070075.jpg

isoilla kukillaan.

Lauantaiaamuna lähdin ajamaan kotiinpäin, maalikylillä käytiin ostoksilla ja tultiin kotiin iltapäivän lopuilla.

Täällä oli ollut pakkasta, satanut lunta ja räntää, vettäkin oli tullut 54 mm. Mutta kukat olivat säästyneet pahemmilta tuhoilta. Mitä nyt pupujussi oli napsinut nuppuja kukista. *grrrhhhh*

Eilinen kului siinä, että yritin päästä kärryille tapahtumista. Viisi päivää ilman nettiä, lehtiä, telkkua ja radiota oli oikeaa lomaa.

Tänään nukutti pitkään. Ulkona on nyt iltapäivän alussa pilvistä aamun aurinkoisuuden jälkeen ja postia hakiessani ripsotteli vähän vettä.

Päivän ohjelmassa on viime viikolla näkemättä jääneiden puutarha- ja antiikkiohjelmien katselua. Piikkejä paratiisissa jaksot katsoin eilen ja vielä pitää Jane Kennedy katsella. Miss Marplen jaksoin lauantai-iltana katsoa, mutten enää Janea.

Lämmintä ja kosteaa on ilma. Hyvä, ei tarvi kastella kukkia ja yrttejä tai perunoita. Pitäisi tosin käydä kävelemässä suolla ja rannassa ja katsoa hillojen tilanne. Ennen pakkasia ja rankkasateita oli tulossa ennätyssato hilloissa, kuulema. Nyt en ole varma.

Mukavaa alkanutta kesäviikkoa!

lumikide-nimmari.jpg

sunnuntai, 2. heinäkuu 2017

Kardemummaa ja kukkasia

Kiirettä pitää, kun tekee käsitöitä, lukee ja kotihommatkin pitää hoitaa. Yhä ovat ikkunat pesemättä...

P7020016.jpg

Köökistä tulee hyvä tuoksu, kun laitoin uuniin kardemummaisen pannaritaikina ja paloittelin pellille raparperia ja laitoin mausteeksi neilikkaa. Varmaan hyvää vaniljakastikkeen kanssa. Toissapäivänä laitoin pannariin banaania ja raparperia.

Mökillä käytiin kastelemassa kukat ja samalla toin salaattiainekset omasta yrttimaasta. Lehtisalaattia, minttua, sitruunamelissaa, ruohosipulia ja valkosipulia. Persilja, tilli ja basilika saivat jäädä pois. Tein salaattia siitä, mitä kotoa löytyi eli lisäsin juustoa kuutioina, loput kurpitsasalaattipurkin pohjalta antamaan kirpeyttä, tomaattia, kurkkua ja yksi appelsiini pieninä paloina. Hyvää oli kurkkumajoneesin kera.

Ensimmäinen perunakin oli tullut pinnalle. Siitä laatikosta otinkin sitä valkosipulia, sillä laitoin yhtaikaa perunoiden kanssa 10 sentin välein valkosipulinkynsiä maahan. Pitävät myyrät loitolla, joskaan tänä vuonna en ole nähnyt niitä yhtään, onneksi! On kai katovuoden vuoro siinä kiertokulussa.

P7020004.jpg

Päivällä kävin naapurin pellolla poimimassa kukkia. Laitoin ne talipallosankoon pihalle. Kauniita!

Metsäkurjenpolvia, niittyleinikkejä, puna-ailakkeja ja koiranputkia.

Peippo laulaa ikkunani takana. Ihan selvästi laulut ovat jo vähentyneet. Tosin kesä on kolme viikkoa myöhässä ja oikeastaan vasta nyt on kesä alkanut. Käki kukkuu yhä ja lentelee pihallamme etsien räksän pesiä. Punakylkirastas-parka on vissiin joutunut käen uhriksi ja ruokkii käenpoikasta. Kaksi tuhmaa harakkaa hajotti sotkan pesän ja söi munat. Ne vaanivat kirjosieponkin pesiä.

Kotikotona kärppäperhe on syönyt munat ja poikaset jokaisesta pöntöstä. Ei kuulu linnunlaulua, ei ui sotkanpoikia joessa tänä kesänä. Ja kärpällä kun ei taida olla luontaisia vihollisia. Onhan se kaunis otus, mutta ilkeä.

Kävin omalääkärillä. Rytmihäiriölääke vaihdettiin (sen myötä pohjekipu on häipynyt) ja astmalääkkeen annostus tuplattiin. Mutta kilpparin vajaatoiminnan oireet ovat yhä päällä kiloineen kaikkineen. Joudun nukkumaan joka päivä päiväunet, sillä muutoin en jaksa iltaan asti valvoa. Diabetes on hallinnassa, samoin kaikki muut vaivat ja taudit. Kunhan sydän lakkaisi pomppimasta ja tyroksiinia saisi syödä tarpeeksi.

Mutta nyt menen syömään pannaria ja luen yhden kirjan loppuun.

Kesäistä alkavaa viikkoa!

lumikide-nimmari.jpg

keskiviikko, 21. kesäkuu 2017

Vettä, lunta ja räntää

P6170016.jpg

Sadepisarat ovat laulaneet urakalla ja vihdoin on saatu maa märäksi. Tänä aamuna sitten herättiin valkoiseen maahan. Päälle satoi räntää, joten aamuyhdeksään mennessä ne olivat sulaneet.

Eilen hain varaamani kukat Peräkylästä, vein osan äidille ja osan istutin omaan pihaan ja osan mökille. Kun siinä yhdessä kannonnokassa on aina ollut se pinkki pelakuu.... ;) No, nyt on taas. Ja metsästä löydetyissä kalosseissa on keltaiset samettiruusut, mökin portailla.

Tänään ostin punaisen pensaskrassin siemeniä ja niitä kylvän köynnöskrassintaimien ruukkuihin. Tulee väri-iloittelua kesän mittaan.

Portailla on kaksi ruukkua, keltaisia marketoita ja samettiruusu ynnä köynnöskrassi, jos se suostuu kasvamaan näin kylmässä.

Kukkatorni on kuistilla koko ajan, ettei joudu kärsimään kaatosateista ja pakkasista ja lumesta. ;)

Kävimme tänään maalikylillä ja ostin lisää kesäkukkamultaa sekä hallaharsoa. Sitä en tosin laita kukkien päälle, vaan kaksin-kolminkertaisena laitan sen nastoilla kiinni kuistin toiseen reunaan. Saa näkö-, tuuli- ja sadesuojaa siinä istuessa. Toisessa reunassa sellainen on ollut kaikki ne neljä vuotta, jotka olemme tässä asuneet. Hyväksi havaittu keino.

Oli pakko laittaa ikkunat kiinni. Tuulee pohjoisesta ja köökki ja khh ovat jääkylmiä. Laitoin siis tulet hellanpesään ja kyllä nyt kelpaa. Söin äsken puolukka-marja-aroniakiisseliä, jota aamupalaksi tein. Pitihän sitä herkkua tehdä sen verran paljon, että illaksikin riittää. Oma kummituksemme ei vain tällä kertaa tullut kattilassa kauhaa hämmentämään, kuten silloin, kun tein sitä ekaa kertaa toissa kesänä. Vai olikohan se jo edellisenä? En muista tarkoin.

Ostin tuoreita mansikoita, mansikkarahkaa ja kuohukermaa, munia ja muuta tykötarvetta. Aion tehdä juhannukseksi täytekakun. Ehkä laitan siihen raparperiä tai lemoncurdia tuomaan kirpeyttä. Työlistalla on myös piimäkakku, pannukakku, jotain pikkuleipiä. Ehkä teen niitä helppoja sämpylöitäkin tai laitan leipäkoneen töihin.

Juhannuksena haemme harjujen nuotiopaikalta omat kahvinkeittovälineemme pois. Ei siellä kukaan muu käy ja kun se paikka menee jakoon, teemme omaan mökkirantaan uuden nuotiopaikan, jossa voimme luoda oman perheemme muistoja. Vaikkei se olekaan yhtä korkealla paikalla, mutta siitä tulee ihan oma. Kai minä pikkuhiljaa jätän tutuille lapsuusrannoille hyvästejä, ettei sitten kirpaise niin kovaa, kun sen aika tulee.

On aika alkaa kulkea omia polkuja ja luoda omat muistot omissa paikoissa. Silloin ei tarvi jättää hyvästejä. Ja kun itsestä aika jättää, lapset saavat kulkea samoilla paikoilla ja muistella, miten äiti siellä kulki.

lumikide-nimmari.jpg

lauantai, 17. kesäkuu 2017

Viikko taas lopuillaan

sunnysaturday.jpg

On se kummaa, että päivät kulkevat niin nopeasti, vaikka itse hidastuu vanhemmiten.:)

Torstaina ajeltiin naapurikunnan taa toiseen kuntaan ja etsin sieltä tk:n, jossa kardiologi otti minut heti vastaan. Käänteli ja väänteli anturiaan. Tiedä häntä, mitä kaikkea tutki. En huomannut kysyä, katsooko hän myös ne sinne sydämeen menevät valtimot ja muut... Ensi viikolla hän lähettää raporttinsa omalääkärilleni. Kiitos ja näkemiin.

Kuuma hellepäivä, ilmastoimaton auto + pitkä matka = tukala päivä. Huh!

Joka ilta on saanut kantaa vettä kukille, mutta nyt siihenkin tuli helpotusta. Kävimme ostamassa lisää vesiletkua. Kun kotiin palattua sitten lähdimme mökille, Ukkeli laittoi letkua paikalleen sillä aikaa, kun istutin 41 kpl vuorenkilpiä roskakasojen päälle ja vähän mökkitien varrellekin. Pikkusiskoni oli tuonut niitä ohikulkumatkallaan autokatoksemme viereen, kun olimme siellä terveysmatkalla. ;) Kyllä nyt kelpaa! Minähän rakastan kaikkea pinkkiä ja kun nuo ovat vielä ikivihreitäkin! Lisäksi niistä saa todella kauniita kesäkukkakimppujen reunuslehtiä. Kukat pääsevät oikeuksiinsa niiden vihreyttä vasten ja ne ovat tukevia. Olen käyttänyt niitä ja pikkusydämien lehtiä iät ajat omakotitaloissa asuessani ja oman pihan omistaessani.

Mutta se vesiletku... Kun aloin kastella kukkia, nappasin letkunpäähän kastelukannun sihdin ja Ukkeli teippasi sen siihen kiinni. Nyt se on kuin sade, kun lorottelen vettä puskilleni laskien kahteenkymmeneen. Vain viisi kastelukannullista joudun kantamaan käsin, kun ne kukkapenkit ovat niin kaukana.

Kyllä uni yöllä maistui tuon päivän jälkeen!

Eilen istuin jo aamuaikaiseen kuistilla ja virkkasin. Vihdoinkin viileämpi päivä!

Käytyämme kotikodissa, lähdimme Peräkylään kääntymään. Äiti pyysi samettiruusuja, joten kurvasimme kukkakaupantädin pihaan, jossa jo oli muitakin. Hyvä, että autonsa sai sinne mahtumaan. Samettiruusut tulevat vasta tiistaiaamuna, joten varasin laatikollisen, mutta koska näin paljon valkoisia petunioita, otin niitä itselleni kukkatornia varten 17 kpl ja kokosimme toisen laatikollisen punaisista ja pinkeistä, pari violettiakin joutui joukkoon, että saimme 17 niitäkin. Laitan ne muunväriset takaosaan, ettei haittaa silmiä. Tai jos siitä tuleekin tosikaunis, saan kyllä tornin käännettyä niin, että aina kaunein puoli on pihalle ja yleisöä päin. ;)

Sain myös hyvän vinkin kesäkukkien käsittelyyn ennen istutusta kesäkukkamultaan. 10 litraa vettä, johon sulatetaan kolme kourallista kanankakkaa. Laitetaan vesi laakeaan astiaan ja kukat siihen juomaan multansa märäksi. Saavat kuulema hyvän spurtin kesää varten ja juurtuvat paremmin. Nyt ei puutukaan kuin kanankakka ja se laakea astia. :)

Lisäksi kukkatorni pitää vielä viikon verran ainakin tuoda kuistin suojaan öiksi, ettei se saa kylmää.

Että tänään on tiedossa kukkarallia. Sitä ennen autorallia tietyömaan keskellä, kun haetaan multaa ja muuta.

aamukahvi%20ikkunalla.jpg

Sadepisaroiden laulua!

lumikide-nimmari.jpg